Paahdettuja kasviksia salaatissa ja leivän päällä

Minulla ei todellakaan käy päntiönnää ulkomaalaisia vieraita, mutta tälle kesälle olen ehtinyt kestitä kahta australialaista, yhtä saksalaista ja yhtä intialaista. Viimeksi mainitun kohdalla halusin tarjota jotain tyypillisistä suomalaisista raaka-aineista tehtyä, mutta vähemmän tyypillisessä muodossa. Niinpä varsin tyypillisen kantarellipiirakan ohella väsäsin paahdetuilla kasviksilla höystettyä pastasalaattia Kesän iloja –kirjan ohjetta mukaillen sekä Martha Stewartin ohjeen mukaisia leipiä, jotka päällystettiin paahdetulla porkkanamuusilla, lehtipersiljalla ja fetajuustolla.

02

03

Intialainen ja suomalainen ruokavieraani kehuivat näitä kovasti, ja itsekin olin varsin tyytyväinen lopputulokseen. Punajuureen olen yleensä suhtautunut vähän nihkeästi, mutta paahdettuna tuo punainen sottapytty pääsi todella oikeuksiinsa. Kasvisten paahtamiseen saa toki varata hieman aikaa, mutta muuten nämä olivat tosi helppotekoisia.

04

Pastasalaatti paahdetuilla kasviksilla

4 punajuurta
kesäkurpitsa
2–3 punasipulia
oliiviöljyä
seesamin- ja auringonkukansiemeniä
150 g (fusilli)pastaa
parmesaania lastuina

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuori ja lohko punajuuret ja punasipulit, viipaloi kesäkurpitsa. Asettele kasvikset uunipellille leivinpaperin päälle, pirskottele sekaan oliiviöljyä ja siemenet. Sekoittele hieman. Paahda uunissa, kunnes kasvikset ovat pehmenneet ja paahtuneet – tähän menee nelisenkymmentä minuuttia. Anna kasvisten jäähtyä.
2. Keitä pasta kypsäksi ja anna jäähtyä. Sekoita kasvikset, pasta ja parmesaanilastut kulhossa, mausta oliiviöljyllä sekä suolalla ja pippurilla. Kaada tarjolle sievään kulhoon, koristele parmesaanilastuilla ja pirskottele vielä päälle hieman oliiviöljyä.

06

07

08

Leipäset paahdetun porkkanasoseen kera

porkkanoita
oliiviöljyä
suolaa
lehtipersiljaa
punaviinietikkaa
feta- tai vuohenjuustoa
valinnaista leipää

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuori ja pilko porkkanat. Aseta ne uunipellille leivinpaperin päälle, pirskota päälle oliiviöljyä ja suolaa. Sekoita. Paahda porkkanoita noin 45 minuuttia, kunnes ne ovat tummuneet ja pehmenneet. Muusaa.
2. Revi persiljaa kulhoon ja sekoita joukkoon punaviinietikkaa ja oliiviöljyä. Paahda leipäviipaleet ja levitä päälle porkkanamuusia sekä maustettua persiljaa. Murustele päälle fetaa tai vuohenjuustoa.

05

09

Spagettikastiketta kirsikkatomaateista

Juuh, kyllä festarit ovat kesäihmisen parasta aikaa, varsinkin Ilosaarirock. Ihan älyttömät kemut taas kerran! Muutenkin oli hieno parin viikon kesäreissu, paljon tuli nähtyä ja koettua. Kotiin ja arkeen palaaminen on tuollaisten rymistelyjen jälkeen aina yhtä rankkaa, mutta toisaalta oli kiva päästä taas omaan keittiöön hääräilemään. Kovin suunnitelmalliseen kokkailuun en vielä ole kyennyt, mutta yhdistämällä reissueväiden jämät, jääkaapin hyvin vähäiset antimet ja paluumatkan pikaisen kaupassakäynnin tulokset syntyi sattumalta tosi hyvä pastaruoka. Tätähän täytyy tehdä ihan tarkoituksellakin!

04

01

03

Spagettia kera kirsikkatomaattien, oliivien ja metwurstin

250 g spagettia
kaksi pientä punasipulia
kaksi valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
kaksi rasiallista kirsikkatomaatteja
0,5 dl kermaa
vajaa desi mustia kalamata-oliiveja
noin 6 siivua (chili)metwurstia
2 rkl tomaattipyrettä
suolaa ja pippuria
Provencen yrttisekoitusta
chilirouhetta

1. Laita ensin spagetit kiehumaan ja valmista niiden kypsyessä kastike.
2. Viipaloi sipulit ja kuullota ne oliiviöljyssä pehmeiksi. Halkaise kirsikkatomaatit, lisää pannulle ja paista keskilämmöllä kymmenisen minuuttia eli kunnes ne ovat pehmenneet ja osa nesteestä on haihtunut. Lisää tomaattipyre, mausta suolalla, pippurilla, yrttisekoituksella ja chilirouheella. Jos metwurstit ovat mallia chili, käytä chilirouhetta maltillisesti.
2. Lisää kastikkeeseen kerma ja kuumenna hetken aikaa. Paloittele oliivit ja metwurstit ja sekoita kastikkeeseen. Valuta spagetit ja sekoita hyvin kastikkeen kanssa. Tarjoa heti.

02

05

06

Helppo ja superherkullinen valkosipulispagetti

Piti välillä syödä lämmintäkin ruokaa, kun eräs toinen intohimoinen kotikokkaaja vinkkasi klassisesta italialaisesta reseptistä, spagetista oliiviöljyn ja valkosipulin kera. Reseptin juju on, että valkosipulia paahdetaan hitaasti miedolla lämmöllä, jolloin se maustaa öljyn ja säilyy maultaan mahtavan mehevänä, vähän makeanakin. Jos valkosipuli ehtii ruskistua, kaikki on pilalla ja maku kitkerä. Tässä vaaditaan siis malttia, muttei onneksi kovin kauaa – jopa minä jaksan seistä hellan ääressä kymmenisen minuuttia. (No okei, kyllä minä tyhjensin tiskikonetta siinä ohessa, MUTTA vahdin silti haukkana!)

02

03

Hauskana bonuksena tämä Food Wishes -blogin resepti on videomuodossa YouTubessa, ja varsin hauskasti toteutettu video onkin. Pienensin annoksen kolmasosaan, jolloin siitä riitti oikein mojova annos yhdelle. Kiitokset vinkkaajalle!


04

05

Spagettia oliiviöljyn ja valkosipulin kera

100 g täysjyväspagettia
2 valkosipulinkynttä viipaloituna
0,4 dl oliiviöljyä
suolaa, pippuria ja chilihiutaleita
0,8 dl tuoretta parmesaaniraastetta
kourallinen tai pari tuoretta basilikaa tai persiljaa

1. Kuumenna pastavesi kiehuvaksi ja lisää hieman suolaa. Laita spagetti kiehumaan.
2. Kaada öljy ja mahdollisimman ohueksi viipaloitu valkosipuli kylmälle pannulle, käännä liesi keskilämmölle. Kun öljy alkaa kuplia, käännä liesi neljäsosaan maksimitehosta. Sekoittele jatkuvasti ja ole va-ro-vai-nen ettei valkosipuli ruskistu. Lopputuloksen tulisi olla aavistuksen verran kullanruskea. Nosta pannu liedeltä ja lisää pari ruokalusikallista pastan keitinvettä, jotta paahtuminen loppuu.
3. Valuta spagetti ja kaada takaisin kattilaan. Mausta suolalla, pippurilla ja chilihiutaleilla makusi mukaan. Sekoita joukkoon öljy ja valkosipuliviipaleet. Lisää noin kaksi kolmasosaa parmesaaniraasteesta sekä silputut yrtit, sekoita ja kaada lautaselle. Ripottele päälle loput parmesaaniraasteesta. Haarukoi menemään ja siirry ajatuksissasi roomalaiselle piazzalle, jakamaan ateriasi hurmaavan (ja yhtä lailla valkosipulilta löyhkäävän) Giorgion kanssa.

06

07

08

Ulkomaalaisia vieraita ja inspiraatioruokaa

Viime päivinä on tullut kokkailtua varsin vähän, mutta syötyä hyvin sitäkin useammin. Maanantaina sain vieraikseni Ouluun australialaisen ystävän, johon tutustuin aikanaan opiskelijavaihdossa Ruotsissa, sekä hänen miehensä. He ovat parhaillaan kuuden viikon Euroopan kiertomatkalla, ja kun Adele alkuvuonna kertoi heidän tulevan mielellään myös Suomeen, kutsuin heidät käymään pohjoisessa. Helsinki on tietysti hieno kaupunki, mutta viettämällä aikaa vain siellä saa varsin kapean kuvan Suomesta.

002

003

001

Vietimme kolme mahtavaa päivää hengaillen Oulussa ja tehden yhden road tripin Lapin puolelle kotikaupunkiini Kemiin, Tornionjoen Kukkolankoskelle ja Aavasaksan upeisiin maisemiin sekä toisen Oulun edustalle Hailuotoon. Australialaiset olivat aivan haltioissaan pohjoisesta luonnosta ja erityisesti metsien runsaasta määrästä. Moni muukin itselleni aivan jokapäiväinen asia herätti heissä ihastusta, kuten mahdollisuus tarkastella Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen kuohuja aivan lähietäisyydeltä (Australiassa ei kuulemma tulisi kuuloonkaan, että tavalliset kansalaiset päästetään niin lähelle voimalaa) ja erinäiset keinomme selviytyä talvesta ja lumesta, aina kolminkertaisista ikkunoista auton jäärapaan tai polkupyörien talvirenkaisiin. Lumi oli heille todella eksoottinen käsite, ja nähdessään Ruotsissa lumisateen ensimmäistä kertaa elämässään Adele oli luullut, että taivaalta sataa tuhkaa. Oli todella virkistävää olla turistina omilla huudeilla, ja samalla sai tietysti tuntea kovasti ylpeyttä siitä, miten kaunista ja toimivaa kaikki meillä sentään onkaan.

Retkillämme söimme paljon ulkona, ja panin ilokseni merkille, että täällä pohjoisessa paikallisia ruokaperinteitä vaalitaan rakkaudella ja kunnianhimolla. Pohjoisen reissulla lounastimme Ruotsin puolen Kukkolankoskella, ja kokemus oli aivan ensiluokkainen ravintolan sisustuksesta aina monipuolisen seisovan pöydän antimiin. Oulussa nautiskelimme pohjoisen herkkuja muikuista poroon ja korvasienistä loheen Sokeri-Jussin Kievarissa ja Toripolliisissa. Molemmissa äkillisten helteiden aiheuttama asiakasbuumi oli selvästi päässyt yllättämään, sillä osa listan antimista oli loppu ja ruokaa sai odotella hyvän tovin, mutta ruuan tasosta sai kyllä olla ylpeä näin paikallisena. Hailuodossa taas söimme oikein maittavan lounaan ravintola Luodossa.

005

004

006

Omassa kodissani tarjoilin puolestani kotitekoista lohisoppaa (joka ausseille oli kovin eksoottinen asia sekin) sekä erilaisia suomalaisia leipiä ja karjalanpiirakoita graavi- ja loimulohen, savuporon, juustojen ja sen sellaisten kanssa. Vähän kyllä huvitti, kun aluksi piti oikein pysähtyä miettimään, että mitäs ne suomalaiset perinneruuat taas ovatkaan? Itse kun tulee kokkailtua sen verran kansainvälisesti. Mutta aivan mainio ruokakulttuuri meillä kyllä on, ja tulin siihen tulokseen, että kansainvälisten vaikutteiden ja einesruokien aikakaudellakin ruokaperinteet elävät loppujen lopuksi varsin vahvoina jokapäiväisessä ruokapöydässämme.

Tänään oli sitten aika palata arkeen ja omien kokkailujen pariin. Jääkaapin antimista syntyi idea tomaattisesta pekoni-mascarponepastasta, joka maistuikin oikein hyvältä. Kauppahallista oli tarttunut mukaan myös kolme mehevää raparperinvartta – vuoden ensimmäiset suomalaiset raparperit kuulemma – ja kun kaapissa oli myös purkillinen piimää ja pari elämänkaarensa loppupäässä kyyhöttävää päärynää, niin nehän piti sitten yhdistää! Mikäs sen kivempaa, kuin täysin randomit yhdistelmät.

007

008

009

Tomaattinen pekoni-mascarponepasta

muutama siivu pekonia
pieni sipuli
1 tlk tomaattimurskaa
125 g mascarponea (tai maustamatonta tuorejuustoa)
suolaa ja pippuria
Provencen yrttisekoitusta
chilihiutaleita
tuoretta ruohosipulia
parmesaania
250 g pennepastaa

1. Pilko pekonit ja paista ne rasvattomalla pannulla rapeiksi. Kaada lautaselle talouspaperin päälle, jotta enimmät rasvat häippäsevät. Laita pastavesi kiehumaan.
2. Ruskista pilkottu sipuli joko pekonirasvassa tai jossain hieman verisuoniystävällisemmässä versiossa. Kaada sekaan tomaattimurska, mausta ja hauduta ilman kantta keskilämmöllä 5–10 minuuttia, kunnes enin neste on haihtunut.
3. Lisää mascarpone ja sekoittele, kunnes se on suurin piirtein sulanut kastikkeen sekaan. Lisää paistettu pekoni ja hauduta kannen alla pastan kiehumisen ajan.
4. Keitä pasta lähes kypsäksi, valuta ja sekoita kastikkeen sekaan. Lisää tuoretta ruohosipulia ja parmesaaniraastetta. Tarkista maku. Ripottele annosten päälle ruohosipulisilppua ja parmesaaniraastetta.

010

011

012

Raparperi-päärynäpiimä

3 raparperinvartta
(intiaani)sokeria
kaksi pehmeää päärynää
litra piimää
vaniljasokeria

1. Leikkaa raparpereista päät pois, kuori ja pilko. Laita kattilaan vähäisen vesimäärän ja sokerin kanssa, keitä mössöksi. Anna jäähtyä.
2. Kuori ja paloittele päärynät ja laita ne raparperin kanssa blenderiin. Lisää sopivaksi katsomasi määrä piimää (itse kaadoin kannun lähes täyteen ja se oli vähän liikaa raparperin maun kannalta) ja pari teelusikallista vaniljasokeria. Sekoita tasaiseksi, jäähdytä jääkaapissa, kaada lasiin ja ihmettele, että kaikkea sitä ihminen saakin päähänsä. Mutta siis, aivan kelpo kesäjuoma tästä tuli, jos tykkää happamista ja hieman omituisista jutuista!

013

014

015

Artisokkapastaa ja espressolla maustettua mascarponemössöä

Minäpä tein tuossa sellaisen tempun, että perustin Facebookiin chic pealle ihan oman sivun. Sieltä näkee uudet päivitykset aina tuoreeltaan, ja tarkoituksena on linkitellä sinne muutakin kiinnostavaa ruokaan liittyen. Sinnepä siis tykkäämään kivakiittijee!

07

09

04

Olipa vain hieno ja kesäinen viikonloppu! Aivan mahtavaa. Paljon tuli puistoissa ja kaupungilla hengailtua vailla huolta huomisesta, mutta perjantaina meininki oli sentään reipas, kun ystäväni kanssa teimme minun luonani vähän kevätsiivousta – toisin sanoen hän pesi ikkunat ihan superkirkkaiksi, ja minä levittelin parvekkeelle kerääntynyttä romua ja roskia ympäri kämppää. No sain minä siinä sivussa partsin puunattua kesäkuntoon, ja siellä kelpasi sitten urakan jälkeen syödä ja vähän viiniä naukkailla. Aika unelmadiili muuten jos minulta kysytään: sain puhtaat ikkunat ja vastapalvelukseksi pääsin kokkaamaan.

Miettiessäni ruokatarjoilua totesin kärsiväni akuutista pastavajeesta. Testaukseen pääsi siis jo pitkään kuolaamani artisokkapasta Chicho’s Kitchen -blogista. Vieraalle pitää tarjota jälkkäriä totta kai, ja sellaisen virkaa toimitti tällä kertaa myfoodbook -sivuston espressolla maustettu mascarponemössö. Ainoa vain, että korvasin tomusokerin hunajalla ja tumman suklaan tummalla kaakaojauheella. Alkuperäisessä reseptissä sanottiin että parfait, mikä minun mielestäni tarkoittaa jäädykettä, ja tämä maistuisi varmaan herkulta myös pakastimen kautta käytettynä. Tällä annostuksella pastaa tuli varsin iso satsi, moussea taas mojovat kulholliset kahdelle. Kumpaakin voisin helposti kuvitella tekeväni uudelleenkin!

05

06

08

Artisokkapasta

250 g penne-pastaa
pieni sipuli
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
6–8 artisokan sydäntä
1 tlk säilöttyjä tomaatteja
parmesaania
suolaa ja pippuria
chilihiutaleita
persiljaa tai ruohosipulia

1. Kuullota paloiteltua sipulia ja hienonnettua valkosipulia oliiviöljyssä. Lisää neljäsosiin pilkotut artisokat ja paista, kunnes ne saavat hieman väriä. Lisää pilkotut tomaatit liemineen (pilkkominen liemen seassa käy kätsästi puhtailla keittiösaksilla), mausta suolalla, pippurilla ja halutessasi chilillä, hauduta 15–20 minuuttia.
2. Keitä sillä aikaa pasta al denteksi, eli pikkuista vaille kypsäksi. Valuta ja sekoita kastikkeen joukkoon. Lisää rutosti tuoretta parmesaaniraastetta. Koristele halutessasi hienonnetulla persiljalla tai ruohosipulilla.

10

Espresso-mascarponemousse

tuoreita tai pakastemarjoja maun mukaan
125 g mascarponea (tai maustamatonta tuorejuustoa, esim. Philadelphia)
1 rkl hunajaa
1,5 dl kermaa
vahvaa espressoa jäähdytettynä
vaniljasokeria
tummaa kaakaojauhetta

1. Laita pakastemarjat sulamaan.
2. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa mascarpone, hunaja ja vanilja kulhossa pehmeäksi ja ilmavaksi. Lisää kermavaahto varovasti sekaan ja mausta seos espressolla – kannattaa lähteä parilla teelusikallisella liikkeelle ja lisätä pikkuhiljaa, kunnes mokkaisuus saavuttaa toivotun asteen.
3. Jaa seos jälkiruokamaljoihin, koristele marjoilla ja kaakaojauheella.

01

02

03

11

Tomaattisoppaa pastan kera ja helppoa raakasuklaata

Kun pääsiäisen alla selailin vanhasta The Essential Vegetarian Cookbook -opuksestani kasvismoussakan reseptiä, muistin myös toisen takavuosien lempparini, pastalla ja basilikalla ryyditetyn tomaattikeiton. Tämä on siitä kiitollinen resepti, että suurin osa aineksista löytyy yleensä kaapeista jo valmiiksi. Kun kaupasta nappaa mukaansa tuoreita tomaatteja ja punaisen paprikan, niin soppa onkin jo koossa. Minä ehdin tosin käyttää paprikan junaevääseen, mutta korvasin sen sitten parilla porkkanalla. (Ja jos kauppaan ei ehdi, niin vanha kunnon tomaattimurska to the rescue!)

01

02

03

04

05

Tomaattikeitto

500-750 g tuoreita tomaatteja
oliiviöljyä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 punainen paprika (tai pari porkkanaa)
1 litra kasvislientä
3 rkl tomaattipyrettä
suolaa ja pippuria
1 tl sokeria
kuivattua tai tuoretta basilikaa
2,5 dl täysjyvämakaronia (tai muuta pikkuruista pastaa)

1. Kalttaa tomaatit eli leikkaa niiden kantaan ristikkäinen viilto ja upota tomaatit kiehuvaan veteen muutamaksi minuutiksi. Kaada vesi pois, anna tomaattien kuivahtaa ja jäähtyä hetki ja poista sitten kuoret. Pilko isohkoiksi paloiksi.
2. Kuumenna öljy ja paista pilkottua sipulia, valkosipulia ja paprikaa/porkkanoita 10 minuuttia. Lisää tomaattipalat ja paista vielä 10 minuuttia. Tällä välin voit valmistaa kasvisliemen, jos et ole sitä jo tehnyt.
3. Lisää kasvisliemi, tomaattipyre, suola, pippuri ja sokeri. Hauduta kannen alla 15 minuuttia. Keitä sillä välin makaronit kypsiksi.
4. Mausta keitto basilikalla ja anna jäähtyä hieman. Soseuta tehosekoittimessa, tarvittaessa useassa erässä. Kaada takaisin kattilaan, lämmitä ja lisää makaronit. Tarkista maku ja koristele halutessasi tuoreilla basilikanlehdillä.

06

07

08

09

11

12

Jokin aika sitten ostin luontaistuotekaupasta alennuksella Cocovin raakasuklaan valmistuspakkauksen, ja nyt aika oli sitten kypsä sen valmistamiseen. Olen kokeillut ko. pakkausta ennenkin, ja havainnut sen hyväksi. Raakasuklaan valmistamiseen ei toki tarvitse kaikkia niitä hienouksia mitä tästä paketista löytyy, enkä muutenkaan ole näiden maailman ääristä roudattujen superfoodien suuri ystävä, kun meillä on metsät pullollaan ihan omiakin superruokia. Mutta täytyyhän sitä tytön joskus hemmotella itseään!

15

14

16

Jos siis haluat helpolla tavalla tutustua raakasuklaan ihanaiseen maailmaan, niin tällainen paketti on varsin kätevä. Pakkauksessa olevaa kookosöljypurkkia lillutellaan kuumassa vedessä, kunnes se on juoksevaa. Sitten vesihauteessa sekaisin kookosöljy ja agavesiirappi, ja sekaan vatkataan yhdestä ja samasta pussista löytyvä kaakaovoi- ja jauhe sekä kaiken maailman jauheet kunnes saadaan juokseva seos. Suklaaseokseen voi sitten lisätä paketissa olevat gojimarjat ja/tai vaikkapa pilkottuja kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä. Minä laitoin osaan muoteista rouhittua saksanpähkinää, osaan gojimarjoja, osaan molempia. Sitten vain suklaat päälle ja jääkaappiin jähmettymään – tai jos sattuu olemaan hieman malttamatonta sorttia (kröhöm), niin pakastimeen. On hyvvee!

Yksinkertaisimmillaan olen tehnyt raakasuklaata siten, että neitsytkookosrasvaa, raakakaakaojauhetta ja hunajaa sekoitellaan vesihauteessa ja kaadetaan muotteihin jäähtymään. Tuunauksen taso on sitten ihan omasta mausta, viitseliäisyydestä ja kukkarosta kiinni!

13

17

18

19

Synttäriruokaa

Perjantaina vietettiin rakkaan ystäväni kolmikymppisiä, ja joukkomuonittamisen suurena ystävänä tarjouduin tekemään kemuihin hieman syötävää. Muiden rahoilla kokkailu, mikäs sen parempaa! Suunnitelmaan kuuluivat lihapullat, pestoinen perunasalaatti, majoneesipohjainen pastasalaatti sekä tuorejuusto-jalapenotäytteiset lehtitaikinahyrrät.

04

05

08

Tämä oli siis suunnitelma, mutta torstai-iltana kokkaillessani olin aivan superväsynyt ja yhtäkkiä huomasin sekoittelevani pokkana pestoa pastan sekaan. No eipä siinä sitten auttanut muu kuin tehdä pottusalaatti perinteisesti majoneesimeiningeillä, tosin hieman erilaisin lisukkein: seassa oli cocktail-kurkkuja, keltaista paprikaa, herneitä ja fetajuustoa. Lopputulos oli varsin namia! Kastikkeeksi sekoittelin rutkasti majoneesia kermaviilipurkilliseen ja maustoin mustapippurilla. Salaatin innoittajana toimi Maku-lehden resepti.

01a

02a

03a

Lihapullien ohje puolestaan oli peräisin Pirkan nettisivuilta. (Pirkka! <3) Ruokakerman sijaan käytin tosin vettä ja jätin tomaatin pois kun en muistanut niitä ostaa. Tein tuplasatsin, ja siitä tuli 63 namia suupalaa. Pastasalaatti oli hyvin simppeli, punaista pestoa, pilkottuja aurinkokuivattuja tomaatteja sekä punasipulia hienoksi silputtuna – kombo joka OLISI TOIMINUT tosi hyvin myös perunoiden kanssa. Söin pesto-perunasalaattia ensimmäisen kerran vuosia sitten ystäväni bileissä, ja ihastuin heti ikihyviksi. Suosittelen kokeilemaan! Kannattaa vain varmistaa, että olotila on vireä, eikä lähettyvillä ole keitettyä pastaa.

11

09

10

Yksi varsinainen reseptikin tähän on tietysti saatava, ja sen kunnian saa uusi tuttavuus, tuorejuusto-jalapenotäytteiset lehtitaikinahyrrät. Tämänkin reseptin löysin Pinterestin kautta kansasilaisesta My Homemade Life -blogista. Olivatpa muuten aivan mahtavia hyrrälöisiä! Raikas, kermainen tuorejuusto ja mukavasti potkivat jalapenot olivat ihan ässä yhdistelmä, ja ripaus sokeria täydensi makuelämyksen.

06

07

Tuorejuusto-jalapenohyrrät

600 g pakastelehtitaikinaa (sellainen yksi kokonainen levy)
1-2 rasiaa maustamatonta tuorejuustoa (à 200 g)
Purkillinen viipaloituja jalapenoja
Sokeria

1. Sulata lehtitaikina ja kauli pitkäksi, ohueksi levyksi.
2. Pehmennä tuorejuusto kulhossa, sekoita joukkoon hienoksi pilkotut jalapenot ja ruokalusikallinen sokeria. Juuston ja jalapenojen määrä on hieman harkinnanvarainen asia. Itse käytin kaksi rasiallista juustoa, mikä teki palasten käsittelystä varsin hankalaa ja sotkuista puuhaa. Toisaalta, lopputuloksessa mäskin suuri määrä palkitsi. Jalapenoja käytin reilun puolikkaan 220 gramman purkista, mikä oli aivan hyvä määrä jos tykkää suhteellisen tulisesta ruuasta.
3. Levitä tuorejuustotäyte tasaisesti taikinalevylle. Kääri levy tiukahkoksi rullaksi ja leikkaa sitten hyrriksi. Tästä satsista tuli kolmisenkymmentä hyrrää.
4. Paista 225-asteisessa uunissa 15 minuuttia, tai kunnes hyrrät ovat saaneet hieman väriä ja taikina näyttää kypsältä. Kannattaa sitten odotella tovi, sillä nämä ovat ehdottomasti parhaimmillaan hieman jäähtyneinä.

12