Uusi lempisoppa eli keitto paahdetuista paprikoista

Tovi sitten suursiivosin keittiöni ja totesin samalla, ettei loppujen lopuksi liene kovin järkevää säilyttää Maku-lehden vuosikertaa vuodelta 2007. Sen verran on silti minussakin pula-ajan henkistä geeniperimää, että pakko oli selata lehdet läpi ja repiä irti kiinnostavat reseptit.

01

Hieman kyllä epäilin, että näinköhän niihin koskaan tulee kajottua, mutta kannatti hamstrata koska päivänä eräänä työnsin käteni reseptilokeroon ja nostin sieltä randomilla tämän maanmainion soppaohjeen. Tässä on toki hieman värkkäämistä, mutta lupaan että lopputulos on vaivan arvoinen! Maustelistakin on aika pitkä, mutta onpa makukin sitten tosi monitasoinen ja vivahteikas.

02

03

04

Keitto paahdetuista paprikoista

4 punaista paprikaa
200 g punasipulia
2 valkosipulinkynttä
8 dl vettä
2 rkl tomaattipyreetä
kasvisliemikuutio
1,5 rkl balsamiviinietikkaa
2 tl sokeria
1 laakerinlehti
1 tl kuivattua basilikaa
1 tl suolaa
ripaus valkopippuria
ripaus cayennepippuria tai muutama tippa tabascoa
2 dl kermaa

1. Kuumenna uuni 250 asteeseen. Halkaise paprikat ja poista niistä siemenet. Kuori ja lohko punasipulit, kuori valkosipulit. Aseta kasvikset leivinpaperille uunipellille ja paahda uunin yläosassa, kunnes paprikat ovat selvästi tummuneet. Laita paprikat kuumina muovipussiin ja sulje pussi. Kun paprikat ovat jäähtyneet, poista kuoret.
2. Lataa isohkoon kattilaan kaikki ainekset kermaa lukuun ottamatta ja lisää kasvikset sekaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljalleen noin 15 minuuttia.
3. Poista laakerinlehti ja soseuta keitto tasaiseksi. Tipauta laakerinlehti takaisin ja lisää kerma. Kiehauta keitto, tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja valkopippuria. Tarjoa esimerkiksi krutonkien, raejuuston tai ranskankerman kera.

05

06

07

Mainokset

Tomaattisoppaa pastan kera ja helppoa raakasuklaata

Kun pääsiäisen alla selailin vanhasta The Essential Vegetarian Cookbook -opuksestani kasvismoussakan reseptiä, muistin myös toisen takavuosien lempparini, pastalla ja basilikalla ryyditetyn tomaattikeiton. Tämä on siitä kiitollinen resepti, että suurin osa aineksista löytyy yleensä kaapeista jo valmiiksi. Kun kaupasta nappaa mukaansa tuoreita tomaatteja ja punaisen paprikan, niin soppa onkin jo koossa. Minä ehdin tosin käyttää paprikan junaevääseen, mutta korvasin sen sitten parilla porkkanalla. (Ja jos kauppaan ei ehdi, niin vanha kunnon tomaattimurska to the rescue!)

01

02

03

04

05

Tomaattikeitto

500-750 g tuoreita tomaatteja
oliiviöljyä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 punainen paprika (tai pari porkkanaa)
1 litra kasvislientä
3 rkl tomaattipyrettä
suolaa ja pippuria
1 tl sokeria
kuivattua tai tuoretta basilikaa
2,5 dl täysjyvämakaronia (tai muuta pikkuruista pastaa)

1. Kalttaa tomaatit eli leikkaa niiden kantaan ristikkäinen viilto ja upota tomaatit kiehuvaan veteen muutamaksi minuutiksi. Kaada vesi pois, anna tomaattien kuivahtaa ja jäähtyä hetki ja poista sitten kuoret. Pilko isohkoiksi paloiksi.
2. Kuumenna öljy ja paista pilkottua sipulia, valkosipulia ja paprikaa/porkkanoita 10 minuuttia. Lisää tomaattipalat ja paista vielä 10 minuuttia. Tällä välin voit valmistaa kasvisliemen, jos et ole sitä jo tehnyt.
3. Lisää kasvisliemi, tomaattipyre, suola, pippuri ja sokeri. Hauduta kannen alla 15 minuuttia. Keitä sillä välin makaronit kypsiksi.
4. Mausta keitto basilikalla ja anna jäähtyä hieman. Soseuta tehosekoittimessa, tarvittaessa useassa erässä. Kaada takaisin kattilaan, lämmitä ja lisää makaronit. Tarkista maku ja koristele halutessasi tuoreilla basilikanlehdillä.

06

07

08

09

11

12

Jokin aika sitten ostin luontaistuotekaupasta alennuksella Cocovin raakasuklaan valmistuspakkauksen, ja nyt aika oli sitten kypsä sen valmistamiseen. Olen kokeillut ko. pakkausta ennenkin, ja havainnut sen hyväksi. Raakasuklaan valmistamiseen ei toki tarvitse kaikkia niitä hienouksia mitä tästä paketista löytyy, enkä muutenkaan ole näiden maailman ääristä roudattujen superfoodien suuri ystävä, kun meillä on metsät pullollaan ihan omiakin superruokia. Mutta täytyyhän sitä tytön joskus hemmotella itseään!

15

14

16

Jos siis haluat helpolla tavalla tutustua raakasuklaan ihanaiseen maailmaan, niin tällainen paketti on varsin kätevä. Pakkauksessa olevaa kookosöljypurkkia lillutellaan kuumassa vedessä, kunnes se on juoksevaa. Sitten vesihauteessa sekaisin kookosöljy ja agavesiirappi, ja sekaan vatkataan yhdestä ja samasta pussista löytyvä kaakaovoi- ja jauhe sekä kaiken maailman jauheet kunnes saadaan juokseva seos. Suklaaseokseen voi sitten lisätä paketissa olevat gojimarjat ja/tai vaikkapa pilkottuja kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä. Minä laitoin osaan muoteista rouhittua saksanpähkinää, osaan gojimarjoja, osaan molempia. Sitten vain suklaat päälle ja jääkaappiin jähmettymään – tai jos sattuu olemaan hieman malttamatonta sorttia (kröhöm), niin pakastimeen. On hyvvee!

Yksinkertaisimmillaan olen tehnyt raakasuklaata siten, että neitsytkookosrasvaa, raakakaakaojauhetta ja hunajaa sekoitellaan vesihauteessa ja kaadetaan muotteihin jäähtymään. Tuunauksen taso on sitten ihan omasta mausta, viitseliäisyydestä ja kukkarosta kiinni!

13

17

18

19

Pinaattikeittoa omin pikku kätösin

Tilanne: nälkä, ja kaapissa lähes täysi pussillinen kriittistä pistettä lähestyvää tuorepinaattia sekä vajaa rasiallinen sulatejuustoa. Seuraa pari kysymystä:

1) Olenko muuten koskaan tehnyt itse pinaattikeittoa? —> En! Testataan!
2) Sopisikohan sulatejuusto pinaattikeittoon? —> Sulatejuusto sopii mihin vaan! Testataan!

03

04

Niinpä esiin kaivetaan Kotiruoka-niminen klassikkokeittokirja, joka onkin oikeastaan ainoa keittokirja, jonka ihminen ikinä tarvitsee. Sitä on julkaistu jostain Kustaa Vaasan ajoista lähtien, ja siitä löytyy kaikki tarvittava – esimerkiksi juuri pinaattikeitto. Oman opukseni sain ylioppilaslahjaksi, ja siinä missä lakkiaisrahoilla ostettu kuvaputkitelkkari alkaa jo nyt olla todellinen paloturvallisuusriski, tämä kirja on käypää kamaa vielä sittenkin, kun en enää tunnista lukion luokkakuvista edes omaa naamaani.

Mutta asiaan.

Aika luvattoman monet klassiset ”kotiruuat” tuntee lähinnä eines- tai kouluruokaversioina. Onko joku joskus tehnyt itse maksalaatikkoa? En minä! Mutta nytpä olen tehnyt pinaattikeittoa, goes as follows.

Pikkuisen tuunattu pinaattikeitto

n. 1 litra tuoretta pinaattia (tai noin 150g pakastettua)
1-2 rkl voita
2-3 rkl (täysjyvä)vehnäjauhoja
n. 1 litra kasvis- tai lihalientä
n. 100 g sulatejuustoa
(Suolaa)
Valkopippuria
Muskottia
Kirveliä

1. Huuhtele pinaatti, hauduta pehmeäksi kattilassa pienessä vesimäärässä. Valuta ja hienonna.
2. Kiehauta rasva ja jauhot kattilassa. Lisää neste ja sekoita, kunnes keitto sakenee. Lisää pinaatti ja hauduta noin 10 minuuttia.
3. Mausta (suolaa ei välttämättä tarvita, koska liemi ja juusto ovat suolaisia jo itsessään) ja lisää sulatejuusto, sekoittele kunnes se sulaa. Tarjoa keitto munanlohkojen kanssa, eikä karjalanpiirakkakaan ole pahitteeksi.

Tämä oli niin helppotekoista ja hyvää, että herää kysymys, miksi ihmeessä en ole tehnyt tätä aiemmin? No, nyt tämä jää takuulla repertuaariini. Sulatejuuston ohella myös muskotti ja kirveli olivat omia lisäyksiäni, ja ne antoivat kyllä oikein mukavan säväyksen. En ole tähänkään asti pahemmin pakastepinaattikeittoja harrastanut, mutta nyt niille on vielä vähemmän käyttöä!

02

06